Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

Sirpa Huuskonen
Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen.

Sirpa Huuskonen
henkilöstöjohtaja
ISS palvelut

Tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö on ISS:n tärkein pääoma ja liiketoimintastrategian perusta. Menestyksekäs ja asiakkaan tarpeet täyttävä palvelu edellyttää vahvaa panostusta henkilöstön hyvinvointiin, ammattimaisuuteen ja kykyyn palvella asiakasta. Henkilöstön työterveyden, -turvallisuuden ja -kyvyn varmistaminen on keskeinen osa ISS:n johtamista ja päivittäistä toimintaa.

ISS tarjoaa työntekijöilleen kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja mahdollisuuksia urakiertoon. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssä. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

Hyvä esimiestyö lisää henkilöstön sitoutunei­suutta ja motivaatiota.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää, eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

ISS kouluttaa esimiehiä henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa säännöllisesti. Esimiehiä koulutetaan esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa. ISS:llä on käytössään 23 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusta liittyen perehdytykseen, henkilöstön- ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Verkkokoulutuksia suoritettiin yhteensä 1 342 kappaletta vuonna 2014.

Henkilöstön kouluttamisen painopisteinä olivat erityisesti asiakkuuksien johtaminen ja palvelukulttuurin kehittäminen, johon vaikutettiin Service with the Human Touch -koulutuksilla. Näihin koulutuksiin osallistui vuonna 2014 yhteensä 1 294 työntekijää ja toimihenkilöä.

Pääjohtaja Suomen ISS:läisille: ”Kiitos”

Anna Tapio ja Jeff Gravenhorst

ISS-konsernin pääjohtaja Jeff Gravenhorst tutustui päätoimipisteen henkilöstöön ja heidän työhönsä. Vasemmalla siivouspalveluiden tuotejohtaja Anna Tapio.

Syyskuussa Suomessa vieraillut ISS-konsernin pääjohtaja Jeff Gravenhorst tutustui matkallaan asiakaskohteisiin ja ISS:läisiin. Hän oli vaikuttunut näkemästään.
– Olen todella ylpeä siitä ISS:läisten tekemästä työstä, jonka tuloksia näin vierailullani. Haluankin sanoa kaikille Suomen ISS:läisille: Kiitos!

Jeff arvioi, että hänen näkemänsä korkea työn taso on seurausta kahdesta asiasta.
– Työntekijöiden motivaatio on korkealla, mikä näkyy ylpeytenä omasta työstä. Kuulin myös monista kehityshankkeista, joita Suomessa viedään parhaillaan eteenpäin.

ISS Palvelut on ollut Jeffin mukaan monessa mielessä kehityksen etulinjassa koko konsernissa. Hän nostaa esimerkiksi kokonaispalveluratkaisut, joiden rakentamisessa suomalaiset ovat olleet suunnannäyttäjiä.
– Olen varma, että Suomen ISS säilyttää jatkossakin asemansa yhtenä kehityksen vetureista ISS-konsernissa.

LÄHDE: töISSä 5/2014

ISS työllistää liki 120 eri kansallisuutta.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. ISS on sitoutunut vastuulliseen johtamiseen, joka sisältää sosiaalisen vastuunoton, reilun työyhteisön, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen periaatteet. ISS allekirjoitti FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä ja erilaisia koulutus- tai kokemustaustoja omaavia henkilöitä, jotka ovat kaikki ISS:lle yhtä suuri voimavara.

ISS:n henkilöstöstä oli vuonna 2014 alle 25-vuotiaita noin 14 prosenttia ja yli 55-vuotiaita reilu 19 prosenttia. Vuonna 2014 ISS työllisti kaikkiaan 120 kansallisuutta.

Monimuotoisuusperiaatteet huomioidaan ISS:n jokapäiväisessä toiminnassa monin tavoin: esimies- ja palveluohjaajavalmennuksissa, kesätyöntekijöiden ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa, ikäjohtamisen ohjelmassa, osatyökykyisten työn räätälöinnissä sekä uusille työntekijöille suunnattujen oppimiskeskusten muodossa.

Sead Goletic
Huolehdin, että asiakkaani saa puhtaat tilat.

Sead Goletic
siivooja
Vantaa

1 000 ISS työllisti 1 000 kesätyöntekijää.

Vuonna 2014 ISS:llä oli avoinna liki 4 000 tehtävää. ISS:llä on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisessä. ISS on lisäksi yksi suurimmista kesätyöpaikkoja tarjoavista yrityksistä koko maassa. ISS rekrytoi reilu 1 000 kesätyöntekijää eri puolilla maata vuonna 2014.

ISS kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan sekä yrityksen sisäisissä koulutuksissa että ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi ISS:llä panostetaan asiakaspalvelu- ja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä turvallisuuskoulutukseen.


4.3.1 Monipuolisia töitä erilaisille ammatti- ja henkilöstöryhmille

Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan.

Vuonna 2014 ISS Palvelut Oy työllisti 2 228 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin ja 2 128 työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työntekijät sisältävät myös kesätyöntekijät ja muut kausiluontoiset työntekijät. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2014 oli koko henkilöstön osalla 24,9 prosenttia.

2 228 ISS työllisti 2 228 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin.

Otetaan kesätyöntekijät hyvin vastaan

Niklas Arajärvi
Kesätyöstä tulikin vakituinen työpaikka.

Niklas Arajärvi
toimitilahenkilö
Helsinki

Kesätyöntekijät ovat pääasiassa opiskelijoita, joista monille ISS voi tarjota urapolun kesätöiden jälkeen.

Niklas Arajärvi tuli kesätöihin siivoojaksi viime vuoden kesäkuussa. Kesätyön päätyttyä hän jatkoi ekstraajana tähän kevääseen asti. Nyt Niklas on vakinaistettu toimitilahenkilöksi.
– Kesätyön aluksi sain kahden päivän perehdytyksen työhöni henkilöltä, jota tulin tuuraamaan kesäksi, hän kertoo.

– Erityisesti aloitukseen ja perehdytykseen kannattaa panostaa, ja kesätyöntekijää on hyvä käydä katsomassa joka päivä, jotta näkee, miten hän pärjää. Muistutin Niklakselle, että hän voi aina soittaa minulle tai palveluohjaajalle, jos mieleen nousee kysymyksiä, Niklaksen esimies Tuula Sulkumäki toteaa.
– On tärkeä, että kesätyöstä jää hyvä kokemus nuorelle ja hän kertoo meistä eteenpäin positiivista viestiä. Asiakaskin kiinnittää huomiota siihen, miten uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä, Tuula muistuttaa.

LÄHDE: töISSä 3/2014


4.3.2 Työhönoton periaatteet

ISS arvostaa hakijoidensa työnhakuun käyttämää aikaa ja on sitoutunut antamaan kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja avoimen haun rekrytointipäätöksistä. ISS:n sähköinen työnhakulomake ja yhdenmukainen tapa rekrytoida samanarvoistavat hakijoita.

ISS noudattaa työhönotossa seuraavia periaatteita:

  • Jokaisessa rekrytoinnissa arvioidaan hakijan soveltuvuus tehtävälle asetettuihin kriteereihin.
  • Hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista eikä hakemustietoja luovuteta ilman hakijan lupaa eteenpäin.
  • Suositukset kysytään vain hakijan luvalla.
  • Hakijoita kohdellaan kunnioittavasti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti läpi rekrytoinnin.

ISS palkkaa vuosittain noin 1 200 kesätyöntekijää ja oli myös vuonna 2014 mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka viiteen periaatteeseen ISS on sitoutunut:

  • Mielekäs työ ja kohtuullinen palkka.
  • Hyvä hakijakokemus.
  • Perehdytys ja ohjaaminen.
  • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
  • Kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

640 ISS työllisti liki 640 taustaltaan työtöntä.

Suurista hakijamääristä huolimatta ISS on ajoittain jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin työvoiman saatavuushaasteiden edessä. Siksi ISS haluaa jatkossa tarjota yhä useammin väylän työelämään myös vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja -harjoittelijoille. Vuonna 2014 ISS työllisti taustaltaan työttömiä henkilöitä noin 640. ISS:n tavoitteena on olla palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja.

Vuodessa asiakkuuksien johtotehtäviin

Ainokaisa Kostamo ja Meeri Kivimäki
Asiakkuuksissa oppimisella on tärkeä rooli koulutuksessa.

Ainokaisa Kostamo
ja Meeri Kivimäki
Nordic Management
-valmennettavat

ISS:n Pohjoismaiden yhteinen Nordic Management Trainee -ohjelma on täydessä vauhdissa Suomessa. Ohjelman vahvistaa ISS:n asiakaslähtöistä strategiaa ja asiakkuuksien johtamista.
– Kantavana ajatuksena on, että traineet oppivat johtamaan ja kehittämään asiakkuuksia kokonaisvaltaisesti. Se edellyttää ymmärrystä monelta eri tasolta, ISS:n HRD-asiantuntija Lotta Lindholm korostaa.

Nordic Management Trainee -ohjelmassa yhdistyvät strategia, ISS:n tapa johtaa asiakkuuksia ja työntekijöitä sekä käytännön palvelutyö. Kaiken lähtökohtana on ISS:n vision, arvojen, johtamisperiaatteiden ja palvelukonseptien syvällinen ymmärtäminen.

Ohjelma kestää noin 1–1,5 vuotta. Siihen valitaan Pohjoismaista opintojaan viimeisteleviä korkeakouluopiskelijoita tai jo jonkin verran kokemusta omaavia tulevaisuuden osaajia. Suomessa hakijoita oli noin 70.

Lähde: TöISSÄ 6/2014, ISSue marraskuu 2014

Eeva-Riitta Tuominen
Selkeät yhdessä sovitut tavoitteet lisäävät työhyvinvointia.

Eeva-Riitta Tuominen
asiakkuusjohtaja
Vantaa

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden ammattitaidosta. Siksi henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden turvaaminen on tärkeä osa ISS:n johtamisperiaatteita.

ISS:ssä noudatetaan ISS-konsernin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää (HSE Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Järjestelmissä on kuvattu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta ja kehittäminen. Johtamisjärjestelmät pohjautuvat OHSAS 18001 ja ISO 14001 -standardeihin.

Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ISS:lle ensiarvoisen tärkeitä.

Ennakoi, seuraa, reagoi

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on ennakoida henkilöstöön kohdistuvia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön hyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä.

ISS:n terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtaminen perustuvat kolmeen periaatteeseen: ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on myös tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Työturvallisuus-, työterveys- ja työkykyasioita koordinoi henkilöstöyksikön niin sanottu TTT-tiimi.

Tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013–2015

Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman päämääränä 2013–2015 on lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja hallita työkyvyttömyyden kustannuksia vähentämällä henkilöstöön kohdistuvia työturvallisuus-, terveys- ja työkykyriskejä. Henkilöstön työkyvyn tukeminen läpi työuran edistää myös ISS:n houkuttelevuutta vastuullisena työnantajana.

Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä:

  • Säilyttää sairauspoissaolot korkeintaan tasolla 5,0 prosenttia
  • Alentaa tapaturmataajuus (LTIF) tasolle 14
  • Lisätä turvallisuushavaintojen määrää: 2 havaintoa/ISS:läinen
  • Vakiinnuttaa TYEL-maksuluokat tasolle 3–4
  • Nostaa keskimääräistä eläkeikää 63,5 vuoteen.

Työhyvinvoinnin tasoa seurataan myös HEHKU-henkilöstötutkimuksen tuloksien, henkilöstön vaihtuvuuden sekä henkilöstötuottavuuden avulla.

Työhyvinvointiohjelman painopistealueina 2013–2015:

  • Esimiestyön ja ennaltaehkäisevän työturvallisuus-, terveys- ja työkykytoiminnan vahvistaminen
  • Henkilöstön osallistaminen oman työn kehittämiseen
  • Jokaisen työntekijän merkityksen korostaminen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä
  • Työturvallisuusyhteistyön tiivistäminen asiakkaiden kanssa yhteisellä työpaikalla.

Lisäksi laadimme vuosittaiset työturvallisuus-, terveys- ja työkykysuunnitelmat. Toimintaa ohjaavat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmat.

Sairauspoissaolot (%)

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot ovat alentuneet merkittävästi – keinoina mm. tehokkaat työkalut ja prosessit, kuten työturvallisuus-, terveys- ja työkyky -järjestelmä ja varhaisen tuen malli.


4.5.1 Työhyvinvoinnin ennakoiva johtaminen

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä on ollut käytössä vuodesta 2012 alkaen sähköinen työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä (TTT-järjestelmä). ISS:n tarpeiden mukaan kehitetty TTT-järjestelmä on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Järjestelmän avulla ISS voi entistä paremmin reagoida työturvallisuutta tai työkykyä uhkaaviin tekijöihin muun muassa turvallisuushavaintojen tai sairauspoissaoloherätteiden avulla. Uraauurtavaksi järjestelmän tekee se, että se on käytössä myös työterveyshuollolla sekä eläke- ja tapaturmavakuuttajilla. Tämä tiivistää yhteistyötä ja parantaa työhyvinvoinnin johtamista entisestään.

TTT-järjestelmä on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Järjestelmä on ISS:llä aktiivisessa käytössä.

Vuoden 2014 aikana TTT-järjestelmän käyttö esimiesten, vakuutusyhtiöiden sekä työterveyden välillä on selvästi lisääntynyt. Esimerkiksi TTT- järjestelmän kautta esimiesten laatimat työnantajakuvaukset ovat heti eläkevakuuttajien käytössä. Lisäksi erilaiset työhön paluuseen liittyvät päätökset tallennetaan tähän järjestelmään. Työterveyshuolto ja tapaturmavakuuttaja ovat ottaneet TTT- järjestelmän aktiiviseen käyttöön.


4.5.2 Ennakoivaa työterveyshuoltoa

ISS:n työterveyshuollon painopiste on työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä, erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa. ISS on erityisesti panostanut alalle tyypillisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Työfysioterapeuttien ergonomiaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä työpaikkakäyntejä on tehty runsaasti ja niistä on saatu hyviä tuloksia.

Työterveyshuollon valtakunnallisena yhteistyökumppanina on Mehiläinen Oy. Työterveyshuollon, esimiesten sekä työsuojelun yhteistyö on vahvistettu ja työterveysneuvotteluita ja alueellisia yhteistyötapaamisia toteutetaan säännöllisesti.

Vuonna 2014 sairauspoissaolopäivät vähenivät kolme prosenttia eli 4 000 päivää edellisvuoteen verrattuna.

ISS:n työterveyshuollossa painopiste on työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä.

  • SISKO ON ISS:N PITKÄAIKAINEN SIIVOOJA, JONKA POISSAOLOT OVAT VIIME AIKOINA LISÄÄNTYNEET.

    Sisko 1 Sisko 1

    ISS:n kil­pai­lu­ky­ky koos­tuu osaa­vien työnte­kijöiden am­mat­ti­tai­dos­ta. Sik­si hen­kilöstön ter­veys, tur­val­li­suus ja työkyky ovat en­siar­voi­sen tärkeitä. Hy­vissä Voi­mis­sa -työhy­vin­voin­ti-oh­jel­man ta­voit­tee­na on en­na­koi­da työtur­val­li­suus­ris­kejä, lisätä hen­kilöstön terveyttä ja hy­vin­voin­tia sekä pi­dentää työuria.

  • ESIMIES PYYTÄÄ SISKON KESKUSTELEMAAN TYÖKYVYSTÄ JA TYÖTEHTÄVISTÄ.

    Sisko 2 Sisko 2

    Jatkossa seurataan, riittääkö työkohteen vaihto vai tarvitaanko lisätoimia, kuten esimerkiksi uudelleensijoittamista tai kouluttamista fyysisesti vähemmän kuormittavaan työhön.

  • PALAUTEKESKUSTELU TUOTTAA TULOSTA JA SISKO ON TAAS TYÖN TOUHUSSA.

    Sisko 3 Sisko 3

    ISS:n strategian mukaisesti palvelumme tehokkuus perustuu voimaa antavaan johtajuuteen. Hen­kilöstölle py­ritään tar­joa­maan alan pa­ras tuki ja par­haat toi­min­tae­del­ly­tyk­set on­nis­tua työssään.

 / 

4.5.3 Työkykyä tukemassa

Varhaisen tuen malli on ollut jo pitkään käytössä ISS:llä. TTT-järjestelmän avulla mallista on tullut osa esimiestyön arkea. Esimiesten saamat sairauspoissaoloherätteet auttavat varhaisempaan reagointiin kuin aiemmin. Käytössä on myös tuetun työhön paluun malli, joka sisältää muun muassa yhteydenpidon sairauslomalla olevaan työntekijään, tilapäisen työjärjestelyn mahdollisuuden sekä työhön paluun suunnittelun sekä työhön paluun eri ratkaisujen aktiivisen käytön. Esimerkiksi osa-aikaisen työhön paluun tukikeinoja käytetään aktiivisesti ISS.llä.

Yksi merkittävä työkyvyn tukemisen malli on ISS:n sisäinen työkykyrahasto. Työkykyrahaston avulla tuetaan osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä tai työhön paluuta. Työhön paluun suunnittelussa ISS Palvelujen työhönvalmentajien työpanos on merkittävä. He toimivat yhteistyössä työterveyden, esimiesten, työntekijän ja vakuuttajien kanssa.

Esimiesten saamat sairauspoissaolo­herätteet auttavat aiempaa varhaisempaan reagointiin.

Varhaisella tuella uusi alku

Tiina Koskinen
Työtehtävien muutos on parantanut elämänlaatuani.

Tiina Koskinen
aulavartija
Riihimäki

Jokaisella työntekijällä on oikeus saada tukea työkykynsä ylläpitoon. Varhaisen tuen malli on tässä keskeinen työväline. Varhaisen tuen keskustelun tarve eli puheeksiotto voi tulla esille esimiehen, työntekijän, työsuojelun tai työterveyshuollon aloitteesta.

– Varhainen välittäminen on päivittäisjohtamista. Pitää puuttua, kun on puuttumisen paikka – oli syy mikä tahansa. Tavoitteena on ratkaista asia myönteisellä tavalla sekä yksilön että työnantajan kannalta. Työssä onnistuminen on meille jokaiselle tärkeää, sanoo työterveyspäällikkö Anne Tallgren.

Varhainen välittäminen on päivittäisjohtamista.

Tarjoilija Tiina Koskiselle keittiötyöt ja käsillä tekeminen alkoivat käydä sairauden takia liian raskaiksi, jolloin työterveyslääkäri suositteli alanvaihtoa. Tiina lähestyi esimiestään, palvelupäällikkö Mervi Erkkilä-Rautiaista, ja yllättyi iloisesti työnantajan aktiivisesta tuesta.

Tammikuussa käytiin ensimmäinen keskustelu, johon osallistuivat Tiinan ja Mervin lisäksi myös työterveyshuolto ja ISS:n oma työhönvalmentaja Minna Kulju. Helmikuun puolivälissä Tiina aloitti kouluttautumisen aulavartijaksi.
– Meillä on tietenkin se etu, että talon sisällä voi vaihtaa alaa. Ajattelin heti, että Tiina voisi olla juuri omiaan aulavartijan työhön, Mervi sanoo.

Tiinalle haettiin työeläkeyhtiön tuella kuuden kuukauden työhönvalmennusjaksoa, johon sisältyy 100 tuntia vartijakoulutusta ja työharjoittelu. Asiakaskohteessa oli helppoa siirtyä aulaan, kun asiakkaan erityisala ja vaatimukset olivat Tiinalle tuttuja.

Mervin mukaan oli hienoa kuulla, kuinka Tiina totesi saaneensa mahdollisuuden uuteen alkuun eikä tippunut tyhjän päälle. Etenkin, kun työvuosia on vielä parisenkymmentä jäljellä.

LÄHDE: töISSä 3/2014


4.5.4 Työkykyä edistäviä hankkeita

Liikuntakampanja

Vuonna 2014 toteutettiin ISS:n oma liikuntakampanja, johon koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua. Kampanjan tavoitteena oli kannustaa kaikkia ISS:läisiä liikkumaan sekä samalla kerätä merkittävä summa hyväntekeväisyyteen. Kampanjan ideana oli se, että eniten liikkunut tiimi voittaa ja pääse lahjoittamaan hyväntekeväisyyspotin valitulle kohteelle. Jokainen liikuttu tunti kasvatti yhteistä hyväntekeväisyyspottia.

Kampanjan voitti viiden henkilön tiimi Kajaanista. Voittajatiimi valitsi hyväntekeväisyyskohteeksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Hyväntekeväisyyspotti kohdennettiin Kainuun alueelle, MLL:n Kainuun piirille.

Kampanjaan osallistui yli 60 tiimiä ympäri Suomea. Tiimien jäsenet kirjasivat kampanjan aikana kaikki liikuntasuoritukset HeiaHeia-liikuntapalvenluun, jonka avulla seurattiin tiimikilpailua. Kampanjan aikana liikuttuja tunteja oli yhteensä yli 24 000 ja yli 260 eri liikuntalajia.

Sairauspoissaolo esimiehen luvalla

ISS konsernissa on tietyillä palvelualueilla pilotoitu omailmoituskäytäntöä eli lyhyitä poissaoloja sairauden vuoksi esimiehen luvalla. Omailmoituskäytännössä äkillisesti sairastuneella henkilöllä on mahdollisuus olla esimiehen luvalla pois työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää samasta sairaudesta. Hyvien kokemusten perusteella käytäntöä laajennettiin vuoden 2014 aikana.

Savuton ISS

ISS ylläpitää ja parantaa työntekijöidensä terveyttä ja työhyvinvointia edistämällä tupakoimattomuutta ja tukemalla tupakoinnin lopettamista. Yhtiö on siirtynyt vaiheittain savuttomaksi työpaikaksi. Vuoden 2014 alusta tupakointi tai muiden tupakkatuotteiden käyttö kiellettiin työaikana. ISS pyrkii työnantajana huolehtimaan kokonaisvaltaisesti työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja Savuton ISS on osa tätä pyrkimystä. Henkilöstön tupakoimattomuudella on suuri merkitys työhyvinvointiin ja tupakoinnista aiheutuvien sairauksien ennaltaehkäisyyn.

ISS sijoittui toiseksi Savuton Työpaikka 2014 -kilpailussa. Tuomaristo kiinnitti palkitsemisperusteissa huomiota ISS:n haasteelliseen toimialaan ja suureen henkilöstömäärään. Tavoitteena on edistää savuttomuutta positiivisesti kannustamalla, kuten tiedottamalla projektin etenemisestä ja tupakoinnon lopettamiseen tarkoitetuista tukimahdollisuuksista.

ISS sijoittui toiseksi Savuton Työpaikka 2014 -kilpailussa. Tavoitteena on edistää savutto­muutta positiivisesti kannustamalla.

Henkilöstötyytyväisyyskysely HEHKU

Vuosittain toteutettava henkilöstötyytyväisyyskysely kertoo, mitä henkilöstölle kuuluu. HEHKU-kyselyssä jokaisella on mahdollisuus antaa johdolle ja esimiehelleen palautetta sekä kertoa omista työhön, työyhteisöön tai ISS:ään liittyvistä ajatuksistaan, kokemuksistaan tai ideoistaan. Saadut tulokset ja niistä johdettavat kehittämistoimenpiteet käydään läpi sekä koko organisaation tasolla että tiimikohtaisesti.

Tänä vuonna kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaan ilman paperilomakkeita. Henkilöstö vastasi kyselyyn sähköisen linkin kautta. HEHKU:n 2014 vastausprosentti oli 64 prosenttia (vuonna 2013 60 prosenttia).

Työntekijöiden työmotivaatiota ja työkyvykkyyttä mittaavien kysymysten avulla arvioidaan työntekijöiden sitoutuneisuutta. Vuoden 2014 HEHKU-kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa työntekijöistä kokee pystyvänsä tekemään työnsä hyvin sekä ovat motivoituneita työn tekemiseen. Vuonna 2014 sitoutuneisuustulos oli 4,4 (asteikolla 1 huonoin – 5 paras). Henkilöstön pysyvyyttä kuvaava tulos pysyi niin ikään samana kuin edellisvuonna: noin 80 prosenttia työntekijöistä ilmoitti haluavansa jatkaa työskentelyä ISS:llä. NPS-tulos, eli miten henkilöstö suosittelee ISS:ää työpaikkana, nousi merkittävästi verrattuna viime vuoteen.

HEHKU-kyselyyn vastanneet toivoivat vuonna 2014 kohennusta mahdollisuuksiinsa edetä työssään ja vaihtaa työtään. Myös esimiestyön vuorovaikutuksen osalta koettiin kehittämistarvetta.

4,4 Henkilöstön sitoutuneisuus HEHKU-kyselyssä oli 4,4 / 5.

Osaksi töissä, osaksi eläkkeellä

Ulla Haustola ja Lea Kautiainen

Ulla Haustola ja Lea Kautiainen pitävät vuoroviikkojärjestelyä onnistuneena. Vapaalla viikolla on mahdollisuus palautua ja harrastaa. Työvaatteissa Ulla, omiin menoihinsa matkalla Lea.

Työkyky voi alentua iän myötä, mutta työnteon ei tarvitse loppua kokonaan. Tehtäviä voidaan räätälöidä. Yksi ratkaisu on osa-aikaeläke.

Osa-aikaeläkeläiset Ulla Haustola, 62, ja Lea Kautiainen, 61, työskentelevät vuoroviikoin metallialan yrityksen tehtailla Jyväskylässä. Kummallakin siivoojalla on vuoroin viikko töitä ja viikko vapaata. Sekä Ulla että Lea ovat hyvin tyytyväisiä järjestelyyn, sillä vapaaviikon aikana voimat palautuvat.
– Halusin osa-aikaeläkkeelle ihan jaksamissyistä. Siivoojan työ on kiireistä ja kuluttavaa, se tuntuu käsissä ja hartioissa. Harva siivooja on tässä iässä fyysisesti hyvässä kunnossa. Tällä järjestelyllä jaksan oikeaan eläkeikään asti, joka koittaa parin vuoden kuluttua, Lea toteaa.

Ulla jäi osa-aikaeläkkeelle elokuun alussa 2013.
– Jouduin iltaisin ottamaan aina särkylääkkeen. Toista vuotta sitten vaivani paheni niin, että jäin sairauslomalle. Sen jälkeen, kun siirryin osa-aikaeläkkeelle, en ole ollut sairauslomalla. Varsinaiselle eläkkeelle jään keväällä.

Työkohteen jakaminen on yksi esimerkki ISS:n ikäohjelmasta ja työn uudelleen mitoittamisesta. Työtä voidaan räätälöidä esimerkiksi muokkaamalla työaikaa, työkohdetta tai menetelmiä. Kun tehtävien kuormitus saadaan sopivaksi, työn mielekkyys lisääntyy ja sairauspoissaolot vähenevät.

Töiden räätälöiminen ei ole aina helppoa, tietää palvelupäällikkö Seija Lepola Jyväskylästä.
– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa joustojen sovittaminen asiakaskohteisiin vaatii paljon, sillä asiakas odottaa työntekijöiltämme täyttä työpanosta ja sovittua tulosta. On löydettävä sopiva kohde, jossa työjärjestelyt ja yksilökohtaiset joustot ovat mahdollisia.

LÄHDE: töISSä-henkilöstölehti 1/2013

4.5.5 Työturvallisuus

Tapaturmien määrät, tapaturmataajuus (LTIF) ja tapaturmapoissaolot vähenivät edelleen vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti työmatkatapaturmien määrä väheni reilun kolmanneksen vuoteen 2013 verrattuna. Tähän on vaikuttanut vuosina 2012 – 2014 toteutettu liukkauden hallinnan ohjelma, jonka osana julkaistiin Liukkaus hallintaan -videot sekä henkilöstölle hankittiin liukuesteet ja polkupyöriin nastarenkaat. Liukkauden hallinta teema oli edelleen vahvasti esillä vuonna 2014 turvatuokioissa.

-34 % Työmatkatapaturmien määrä väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 -34 %.

ISS:n tavoitteena on tapaturmaton työpaikka, jonka vuoksi jatkossakin panostetaan koko henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäämiseen ja työturvallisuuden kehittämiseen.

Suunta 100 -visio

ISS:n työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristövision nimi on Suunta 100.
1: Me pyrimme olemaan numero 1 omalla alallamme ja haluamme, että meidät tunnistetaan alan johtavaksi toimijaksi työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöasioissa,
0: vakavien tapausten ja työtapaturmien määrä työpaikoillamme on nolla ja
0: työpaikoillamme ei satu yhtään työtapaturmapohjaista kuolemantapausta.

Vuonna 2014 ISS toteutti seuraavia työturvallisuustoimenpiteitä Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Johdon työturvallisuuskoulutus
  • Työturvallisuusjohtamisen valmennukset
  • Riskienarviointikäytäntöjä vahvistettiin mm. oman työn riskienarviointi -lomake yöntekijöille
  • Ulkoiset ja sisäiset HSEQ-auditoinnit

ISS:llä käynnistettiin uudentyyppinen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen liittyvä valmennus. Näissä valmennuksissa analysoitiin esimerkiksi mitä nykyisessä työturvallisuustoiminnassa on toimivaa ja missä on kehitettävää. Oleellista oli oppia antamaan toinen toisille positiivista ja korjaavaa palautetta työturvallisuusasioista. Valmennuksessa ideoitiin myös mistä tilanteista tai asioista tulisi tehdä turvallisuushavainto. Ensin valmennettiin esimiehet ja he veivät vastaavat opit omalle henkilöstölleen. Valmennuksen osalta yksiköihin toteutettiin Työturvallisuusilmapiirikysely.

Työturvallisuuskulttuuri syntyy ihmisistä ja organisaation asenteista. Työsuojelu on yhteistyötä.

Valmennuksesta on ollut nähtävissä positiivisia tuloksia. Yksiköissä on saatu aikaan pitkiä tapaturmattomuusjaksoja. Valmennuksen seurauksena aktivoiduttiin tikaskampanjaan ja kiinnitettiin nykyistä enemmän huomiota erilaisiin riskipaikkoihin, esimerkiksi lastauslaiturien turvallisuuteen ja turvallisuushavaintojen tekoon.

ISS Palvelut on Nolla tapaturmaa -foorumin yritysjäsen. Nollatapaturmafoorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksekkäästi edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. ISS:n Pohjanmaan yksikkö sai tunnustuksen työturvallisuudesta, taso III -luokituksen. Yksikössä on panostettu muun muassa työturvallisuusperehdytykseen ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn sekä sisäisissä että asiakkaan kanssa pidettävissä kokouksissa.

Turvallista työpäivää -tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea. Tapahtumien teemoina olivat muun muassa turvallisuushavainnot, oma riskienarviointi, liikkumisturvallisuus, suojaimet. Näiden avulla on pyritty viestimään vaaratilanteiden ja tapaturmien ennaltaehkäisystä. Oulun tapahtuma järjestettiin Pohjois-Suomen turvapuistossa, jota hyödynnetään jatkossakin työntekijöiden koulutuksissa ja esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutuksissa.

Työtapaturmien nollaraja realismia

Työturvallisuuden kehittyminen

Palvelujohtaja Kari Rantanen, työnjohtaja ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Jorma Leinonen sekä Uudenmaan liiketoimintayksikön aluepäällikkö Perttu Raitala ovat tyytyväisiä työturvallisuuden kehittymiseen.

Työtapaturmia ei tarvitse sietää välttämättömänä pahana. Aivan ensimmäiseksi on päästävä ”tekevälle sattuu” -asenteesta. Kiinteistön ylläpitopalveluissa tavoitteena on vähintään vuoden työtapaturmaton jakso. Ja se on vasta alkua.

ISS Palveluissa viime keväänä toteutettu pilottiprojekti on oiva esimerkki muutosjohtamisesta. Projekti osoitti, että työtapaturmien nollaraja on saavutettavissa. Asennemuutoksen, koulutuksen, tiedottamisen ja esimiesten tehokkaan sparrauksen ansiosta kiinteistön ylläpitopalveluiden Uudenmaan yksikössä saavutettiin yhtäjaksoinen, yli 180 päivän työtapaturmaton jakso.

Palvelujohtaja Kari Rantanen korostaa asennemuutoksen merkitystä. Jokainen työtapaturma on estettävissä.
– On uskottava itse, että on mahdollista tehdä töitä ilman tapaturmia. Koulutus on tehokkain tapa edistää tätä ajattelutavan muutosta.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa tapaturmatonta työpaikkaa lähdettiin tavoittelemaan Innotiimin toteuttamalla turvallisuusasennevalmennuksella, jonne koottiin toukokuussa esimiehet Uudenmaan yksiköstä. Esimiehet ovat tämän jälkeen valmentaneet oman tiiminsä samalla konseptilla. Vuoden loppuun mennessä koko Uudenmaan yksikkö on käynyt valmennuksen läpi.

LÄHDE: Great-lehti 2/2014

ISS aktiivitoimija Oulun turvapuistossa

Suomen toinen turvapuisto avattiin keväällä Ouluun. Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana turvapuiston koulutusrataan tutustui yli 2 000 kävijää, joukossa monet ISS:n asiakkaat.

Pohjois-Suomen turvapuistossa on yli 20 koulutusrastia. Niiden sisällöt kattavat eri toimialat rakentamisesta teollisuuteen.
– Rasteilla kerrotaan, mitä voi tapahtua, kun työskentelee väärin. Ne herättävät työntekijöitä tekemään turvallisuushavaintoja ja ajattelemaan turvallisuusasioita, ISS Palveluiden Pohjois- ja Itä-Suomen palvelujohtaja Samuli Liuska sanoo.
ISS on yksi Pohjois-Suomen turvapuiston aktiivisimmista toimijoista. Liuska toimii turvapuiston hallituksen puheenjohtajana.

ISS:n oman koulutus­rastin teemana turva­puistossa on liukkau­denhallinta.

ISS:n oman koulutusrastin teemana turvapuistossa on liukkaudenhallinta. ISS on panostanut työturvallisuudessaan liukastumisten ja kaatumisten ennalta estämiseen muun muassa koulutuksen avulla. Panostus näkyy jo selvästi sairauspoissaolojen vähentymisenä.
– Liukastumisia tapahtuu sekä töissä että vapaa-aikana. Vuonna 2012 liikkumistapaturmien aiheuttamat sairaspoissaolopäivät toivat ISS:lle yli 1,8 miljoonan euron ja vuonna 2013 1,2 miljoonan euron kustannukset, ISS:n työturvallisuuskoordinaattori Markku Halonen kertoo.

Liukkaudenhallinta-koulutusrastilla voi muun muassa tutustua erilaisiin liukkaudenestovälineisiin.

Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen (Teklin) johtaja Johan Alatalo pitää turvapuiston toimintamallia mielenkiintoisena ja tärkeänä.
– Tulemme käyttämään puistoa kokonaisvaltaisesti. Yhteisiä tilaisuuksia olisi hedelmällistä järjestää esimerkiksi ISS:n kanssa.

LÄHDE: ISSue syyskuu 2014

Jari Röksä
Hallituilla olosuhteilla taataan asiakkaalle tehokas työympäristö.

Jari Röksä
asiantuntija
Kuopio

ISS:n henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan ja siihen myös panostetaan huomattavasti. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja alan arvostukseen. ISS:n koulutustarjonta kattaa monipuolisesti niin perusammatillisen osaamisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin esimiestyötä, johtamista ja erilaisia asiantuntijuuksia kehittäviä valmennuksia. Lisäksi ISS tukee ja kannustaa henkilöstöään kehittymään muun muassa urakiertoa tukemalla.

Koulutus- ja valmennusohjelmien tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaamisen korkea taso, ISS:n strategian toteutuminen sekä asiakaslupausten lunastaminen. Pitkäjänteisellä henkilöstön kehittämisellä varaudutaan vastaamaan jatkuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden haasteisiin.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n henkilöstöyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyötä tehdään vahvasti myös muiden Pohjoismaiden kanssa kehittämällä yhteisiä koulutusohjelmia sekä jakamalla parhaita käytäntöjä eri maiden välillä. Kansainvälisistä, konsernin sisäisistä koulutusohjelmista vastaa ISS University.

Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaa­tioon, viihtyvyyteen ja alan arvostukseen.
  • ISMO PÄÄTTÄÄ HAKEA ISS:LTÄ KIINTEISTÖNHOITAJAN TÖITÄ.

    Ismo 1 Ismo 1

    Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS on mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa, jos­sa kai­kil­le löytyy työ ja jos­sa jo­kai­sel­la on oi­keus hyvään työpaik­kaan. Sähköinen työnha­ku­lo­ma­ke ja yh­den­mu­kai­nen tapa rek­ry­toi­da sa­ma­nar­vois­ta­vat ha­ki­joi­tam­me.

  • ISMO PÄÄSEE HAASTATTELUUN.

    Ismo 2 Ismo 2

    ISS:n ta­voit­tee­na on olla pal­ve­lua­lan ha­lu­tuin ja vas­tuul­li­sin työnan­ta­ja. Työhön valitaan vain sellainen työntekijä, joka soveltuu kyseiseen työhön. Jokainen työntekijämme saa kirjallisen työsopimuksen ja -todistuksen ja heille maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa ajallaan.

  • TYÖ ALKAA PEREHDYTYKSELLÄ.

    Ismo 3 Ismo 3

    Jokainen uusi työntekijä perehdytetään koeaikana työhönsä. Perehdytyksessä kerrotaan ISS:stä, sen eettisistä periaatteista ja arvoista, työturvallisuusasioista ja turvallisuussäännöistä, yritysturvasta ja ympäristönäkökulmista. Työntekijä saa allekirjoitettavan perehdytyskortin, johon on listattu kaikki asiat. Työntekijä käy myös työhöntulotarkastuksessa.

  • KOEAJAN PÄÄTTEEKSI PIDETÄÄN PALAUTEKESKUSTELU.

    Ismo 4 Ismo 4

    ISS kan­nus­taa työnte­kijöitään kou­lut­tau­tu­maan ja ke­hittämään tai­to­jaan sekä yri­tyk­sen sisäisissä kou­lu­tuk­sis­sa että am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta tar­joa­vis­sa op­pi­lai­tok­sis­sa. Am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen lisäksi ISS:llä pa­nos­te­taan asia­kas­pal­ve­lu- ja tii­mi­työtai­to­jen ke­hittämi­seen sekä tur­val­li­suus­kou­lu­tuk­seen.

 / 

4.6.1 Perehdyttäminen ja työn opastus

Huolellisen perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölle hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä sekä perehdytysmenetelmistä vastaa henkilöstöyksikkö laatimalla valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja valvomalla niiden suorittamista.

Tuote-, palvelu- ja asiakaskohtaisista perehdytyssisällöistä vastaa kehitysyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja henkilöstöyksikön kanssa. Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi on perehdytettävä myös määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävistä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Perehdytyksen toteutuminen dokumentoidaan, ja perehdytysten toteutumista seurataan yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.


4.6.2 Jatkuva kehittyminen

Koulutus- ja valmennusohjelmien suunnittelu pohjautuu tehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa ISS:n henkilöstöjohtamista, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluilla on vahva historia ISS:llä, ja niitä on toteutettu eri muodoissaan jo kaksikymmentä vuotta.

Koko ISS:n henkilöstö kuuluu kehityskeskus­telu­jen piiriin.

Koko henkilöstö kuuluu kehityskeskusteluiden piiriin. Niiden tärkeänä tehtävänä on vahvistaa henkilöstön sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Työntekijöille kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden osalta kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa. Keskusteluissa käydään läpi yritykselle ja henkilöstölle keskeisiä teemoja, joiden kautta yhteisesti sovituista, tärkeistä asioista keskustellaan syvemmin.

Vuonna 2014 painopisteenä on ollut Service With a Human Touch -koulutus. Koulutuksissa on pureuduttu erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottamiseen ja arvolupausten toteuttamiseen. Näihin koulutuksiin osallistui vuonna 2014 yhteensä 1 294 työntekijää ja toimihenkilöä.

Service with a Human Touch, ole hyvä!

Eija Salonen ja Tuomo Saukkonen

Palveluohjaaja Eija Salonen ja edustuskokki Tuomo Saukkonen osallistuivat Service with a Human Touch -koulutukseen lokakuussa. He kokevat, että koulutus toi lisäpuhtia omaan työhön: ”Meidän on oltava aina askeleen edellä ja esitettävä asiakkaalle ideoitamme”.

Service with a Human Touch on uusi koulutuskokonaisuus, jonka avulla ISS ponnistaa kohti visiotaan tulla maailman parhaaksi palvelualan yritykseksi. Koulutus järjestetään kaikille avainasiakkuuksissa työskenteleville viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Esimiehille se on kaksipäiväinen, työntekijöille päivän mittainen.

– Koulutuksesta tulee jatkuva käytäntö, ja se on jatkossa osa jokaisen perehdytystä. Toimimme palvelutehtävissä ja tavalla, jolla tuotamme palvelua, on suuri merkitys joka päivä kaikissa asiakaskohtaamisissa, kouluttajana toimiva HRD-asiantuntija Lotta Lindholm sanoo.

Tavoitteena on, että kaikki ISS:läiset osaavat huomioida asiakkaan tarpeet jatkossa entistä paremmin ja jokainen ymmärtää palvelukokonaisuuden merkityksen.
– Asiakkaan silmissä olemme yksi yhtenäinen ISS, ja esimerkiksi kiinteistöhoitaja voi auttaa asiakasta eteenpäin asiassa, joka liittyy esimerkiksi siivoukseen tai toimistopalveluihin, Lindholm jatkaa.

LÄHDE: töISSä 3/2014

Oppisopimuksesta nostetta uralle

Tomi Hirvonen
Ympärilläni on hyvä työyhteisö, joka tukee oppimistani.

Tomi Hirvonen
kiinteistönhoitaja
oppisopimuskoulutettava

ISS Palveluissa kiinteistönhoitajana työskentelevä Tomi Hirvonen ja turvallisuuspalveluiden vuoroesimiehenä toimiva Matias Rahkola hakevat opinnoista nostetta työuralleen.

Tomi, 25, suorittaa oppisopimuskoulutuksessa Amiedussa kiinteistöalan perustutkintoa.
– Tulin ISS:lle viime tammikuussa. Aikaisempaa kokemusta näistä tehtävistä minulla ei ollut. Ala kuitenkin kiinnosti, Tomi kertoo.

Oppisopimuskoulutuksen hän arvioi sopivan erityisen hyvin sellaiselle, joka on jo ollut työelämässä ja näin tottunut tiettyyn tulotasoon. Hän on suunnitellut suorittavansa opintonsa puolessatoista vuodessa. Erikoistumisalueekseen hän valitsi lvi-tekniikan ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät.

ISS antaa hänen mielestään poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen työn ohessa. Samoin hän kiittää kohde-esimiehiä huolellisesta perehdyttämisestä.
– Ympärilläni on hyvä työyhteisö, joka tukee oppimistani. Apua saa ja uskaltaa aina pyytää.


Matias Rahkola
Opintojeni kautta työnantajani on valmis panostamaan minuun.

Matias Rahkola
turvallisuuspalveluiden
vuoroesimies /
oppisopimuskoulutettava

Matias, 25, suorittaa töiden ohessa Amiedussa turvallisuusvalvojan 1,5-vuotista erikoisammattitutkintoa, Tveatia. Oppisopimusjakso on juuri loppusuoralla.
– Koulutuksen ja opiskelun yhteensovittaminen on ollut yllättävän helppoa. Taloudellisesti opiskelua helpottaa tietysti se, että työnantaja maksaa koulutuksen ja palkan lähipäivistä, joita on noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Koulutusta Matias kiittää käytännönläheiseksi. Käytännön taitojen lisäksi opiskelu työn ohessa antaa hänen mukaansa paljon myös henkisesti.
– Kieltämättä lämmittää, että työnantaja on valmis panostamaan minuun ja jopa maksamaan siitä hyvästä, että opiskelen. Koen sen arvostuksen ja sitoutumisen osoituksena.

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista. Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ISS Palvelut osallistuu aktiivisesti siihen kuuluvaan valtakunnalliseen Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on tarkoitettu 20–29-vuotiaille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Koulutuksen voi suorittaa joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksena. Osallistuminen Nuorisotakuu-hankkeeseen on tärkeä osa ISS:n yritysvastuuta. ISS:lle on myös tärkeää parantaa alan vetovoimaa nuorten keskuudessa.

LÄHDE: töISSä 4/2014

Sanna Saarela
Huolehdin arjen mukavuudesta.

Sanna Saarela
LVI-asiantuntija
Helsinki

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta käytössä on IPE (International Position Evaluation) -vaativuudenarviointijärjestelmä.

Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset. ISS palkitsee hyvästä suoriutumisesta pikapalkkioilla. Perusteena voi olla esimerkiksi yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- tai myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitsemalla vuosittain esimiehiä, jotka saavuttavat HEHKU -henkilöstötyytyväisyyskyselyssä hyvät tulokset.

ISS palkitsi vuonna 2014 työntekijöitään Omppu-palkinnolla, joka jaettiin tehtyjen hakemusten perusteella keskitetysti yksittäisille henkilöille. Omppu-palkinnon sai kuukausittain maksimissaan kolme henkilöä, jotka edistivät entistä asiakaskeskeisempää yrityskulttuuria ja ISS:n arvojen mukaista toimintaa omassa päivittäisessä työssään. Palkitsemisen tavoitteena oli nostaa hyvät suoritukset esiin ja näin kannustaa koko tiimiä pyrkimään aktiivisesti yhteiseen päämäärään. Yhteisiä päämääriä ovat asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, asiakkaan tarpeiden huomiointi, aktiivinen ja aloitteellinen asiakkuuksien kehittäminen, asiakastyytyväisyys, hyvä työilmapiiri, työturvallisuus ja taloudellinen tulos.

Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluvat laajennetun johtoryhmän jäsenet sekä tulosvastuulliset esimiehet. ISS:n tulospalkkiojärjestelmässä palkkioon vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiön, liiketoimintayksikön ja palveluyksikön kokonaistulos sekä henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys. Tulospalkkiona maksetaan kriteerien täyttyessä tehtävästä riippuen 0,5–3 kuukauden palkkaa vastaava palkkio.

ISS palkitsee työntekijöi­tään Omppu-palkinnolla.

Tavoitteena maailman paras palvelu

Omppu-palkinnon voi saada henkilö, joka edistää asiakaskeskeis­tä yrityskulttuuria ja ISS:n arvojen mukaista toimintaa.

Omppu-palkitut kertovat, miten he edistävät tätä tavoitetta omassa työssään.

Niko Suuronen, kohde-esimies, turvallisuuspalvelut, Jyväskylä:
”Hoidan asiakaskohteessa arkisiakin työtehtäviä ammattimaisen jämäkästi ja huolellisesti. Toimin linkkinä asiakkaan, esimiesten ja muiden kohteessa työskentelevien työntekijöiden välillä. Huomioin niin asiakkaan kuin oman työyhteisönkin tarpeet.”

Henna Happonen, monipalvelutyöntekijä, Kuopio:
”Hoidan tehtäväni laadukkaasti, edistän tiimiyhteistyötä ja olen aina valmis auttamaan työkaveria. Haluan luoda iloisia positiivisia asiakaskokemuksia, mistä osoituksena ovat asiakaskohteeni loppukäyttäjiltä tulleet lukuisat kiitokset.”

Timo Karhinen, kirvesmies/metallimies, Espoo:
”Otan huomioon sekä asiakkaan että ISS:n tarpeet työssäni. Edistän tiimityöhenkeä ja innovoin uusia toimivia ideoita päivittäiseen työhön. Pohdin myös asiakkaan tarpeita ja ehdotan uusia ratkaisuja.”

Vastaajat ovat saaneet ISS:n Omppu-palkinnon. Sen voi saada henkilö, joka edistää entistä asiakaskeskeisempää yrityskulttuuria ja ISS:n arvojen mukaista toimintaa.

LÄHDE: töISSä 6/2014